Muutama vinkki pihan helppohoitoisuuden lisäämiseksi ja rikkaruohoviidakon vähentämiseksi:
1. Nurmikko
Jos pihalla on avointa tilaa, joka on vuohenputken, nokkosen, horman tai vastaavien ei- toivottujen tulokkaiden valtaamaa, kannattaa siitä tehdä nurmikko seuraavasti:
- muokkaa maa kyntämällä tai muuten kääntämällä, haravoi tasaiseksi ja kerää nyrkkiä suuremmat kivet pois.
- kylvä hyvälaatuinen nurmiseos ( esim. expert- samettinurmi tai Griinon Paroni/ Lord).
- Odota, että rikkaruoho on n. 10cm korkuista ja heinä n. 2cm, ja leikkaa nurmi 5 cm:n korkeudelta (keräävä leikkuri paras, mutta sivulle heittäväkin käy). Toista leikkaus 2 kertaa viikossa.
-> rikkaruohojen kasvu hidastuu, nurmen kasvu nopeutuu-> loppukesällä tässä on kaunis nurmikko
* Muista, että nurmen hoidon on oltava säännöllistä, leikkaus AINA 1-2krt/ vko ja leikataan nurmen korkeudesta korkeintaan 1/3 pois. Tänmä siis tarkoittaa sitä, että 10 cm:n nurmen saa leikata 6cm:n korkeuteen. Nurmi lannoitetaan keväällä ( esim. Kekkilän puutarhalanmnoite), ja syyslannoite annetaan viimeistään syyskuun lopulla.
2. Katetut kasvualustat/ koristepinnat
Suodatinkankaan avulla voi tehdä kivikatealueita hankaliin paikkoihin, joissa ei valon puutteen tai kuivuuden/ märkyyden vuoksi mikään tunnu kasvavan, tai alueelle ei haluta kasveja ( mutta kasvaa esim. horsmaa/ vuohenputkea). Yksinkertaistettu ohje:
- Merkitse alue, ja jos on rikkaruohottunut niin leikkaa kasvusto mahdollisimman lyhyeksi. Tasaa alue hiekalla tai muuten esim lapiolla niin, ettei yli parin sentin monttuja/ painaumia siinä ole.
- Levitä maanrakennuskangas/ muu vahva suodatinkangas (vettä läpäisevää oltavava!)
- Jos haluat alueelle isomman somistekiven, merkitse paikka vaikka rautakangella, ota kangas pois ja kaiva 10 cm potero... laita kangas takaisin ja pyöritä kivi paikalleen. Näin ei näytä 'avaruudesta pudonneelta'
- Levitä kankaan päälle esim. hiekotussepeliä, singeliä tai sepeliä
- Halutessasi tästä näyttävämmän, tee käsin kuvioita kaapimalla sepeliä sivuun, ja laita syntyneeseen aukkoon koristekiviä.
perjantai 27. huhtikuuta 2012
maanantai 23. huhtikuuta 2012
Vinkkejä pienen budjetin piharakentajalle
Kauniin pihan ei aina tarvitse olla kallis, ja silti se voi olla kestävä ja toimiva. Tässä muutamia asioita ensin, joissa EI kannata säästää, ja sitten sellaisia joissa voi, ja KANNATTAA säästää.
ÄLÄ SÄÄSTÄ:
- laadukkaassa mullassa (esim. KTK ja Vapo toimittavat hyvälaatuista multaa)
- multakerroksen paksuudessa (perennat ja pensaat n. 40cm, isot pensaat, korkeat havut 50-60cm ja puut 80 cm (puiden kuopat metrin laajuisena), nurmi 20cm tiivistettynä.
- pohjamateriaaleissa tai niiden kerrospaksuuksissa ( murskeet, sorat,)
- hidaskasvuisten taimien laadussa ja koossa (männyt, kuuset, hedelmäpuut ja koristepuut, sekä erikoisemmat koristepensaat
- nurmisiemenen laadussa ( laadukas siemenseos EI sisällä raiheinää)
- kateaineissa (kuorike, koristesorat, muut pintamateriaalit)
- betonituotteiden laadussa (esim. tukimuurien tarvikkeet)
KANNATTAA SÄÄSTÄÄ:
Suurin säästö tulee uudella ja vanhalla pihalla siitä, että ensin tutkitaan mitä pihalla on, ja miten sen voi käyttää hyväksi uudistamisessa. Vanhat mullat parantamalla ei välttämättä tarvita uutta maata ensinkään, ja kiveysten tai muiden rakenteiden alta kaivettu maa voidaan myös yleensä käyttää uudelleen. Siis ensin tutkitaan ja suunnitellaan, sitten tehdään työjärjestys ja aikataulu, laaditaan budjetti- ja vasta sitten käydään toimeen!
Tässä muutamia lisävinkkejä:
- helposti pistokkaasta tai jakamalla lisättävien perennojen ja pensaiden osalta voi ostaa taimet vain yhteen penkkiin, ja seuraavana vuonna jakaa muihin penkkeihin (lopussa muutama hyvä ohje lisäämiseen)
- käytä kierrätystavaraa somisteena, jos mahdollista (esim. vanhat työkalut, hajonneet pihapaviljongit, vanhat grillit jne.) Säästyy kaatopaikkamaksu ja saa persoonallisia koristeita!
- Kiveyksen voi käytäville tehdä myöhemminkin helposti, jos pohja on tehty valmistelussa hyvin. Kilpailuttamalla tarvikkeet, ja esim. syksyllä betonifirmojen 'jämäeriä' hankkimalla voi säästää kiveyskuluissa, ja eri malleja on kohtuullisen helppo yhdistellä. 50-60mm paksuinen betonikivi kestää henkilöautoliikenteen, kun pohja on tehty hyvin.
- Muureja ja muita tasoeroja voi tehdä edullisesti rakennusharkoista, vanhoista tiilistä ja näiden+ luonnonkivien yhdistelminä.
- rakentamisesta jääneestä harjateräksestä saa taivuteltua vaikka köynnösportin helposti ja edullisesti
- Tervamaalilla/tervalla käsitelty tavallinen sahatavara on kestävämpää kuin AB- luokan kestopuu, ja siitä saa edullisia korotettuja istutusaltaita ja portaita, sekä erilaisia reunuksia, jotka sopivat myös kasvimaakäyttöön (luonnonmukainen)
- suomalainen (sorafirmojen ylijäämätavara) singeli (pyöreä luonnonkivi, kooltaan n. 10-32mm sekoitus) on edullinen ja hyvä seinänvierusmateriaali, ja kaunis kivikate, josta roskat lentää pois tuulen mukana.
-Männyn kuorikatetta kannattaa kysyä esim sahoilta, tolppaveistämöiltä tai muilta puualan yrityksiltä, joissa kuoritaan mäntytukkeja. Autokuorman katetta saa muutamalla satasella, ja muovin alla talven yli varastoituna se säilyy käyttökelpoisena pari vuotta (keväisin lisättävä istutuksille). Kaikki istutukset kannattaa kattaa, joten tässä voi säästää useita satoja euroja vuositasolla jos istutuksia on paljon.
-Käytä helposti lisättäviä perennakasveja 'ensi vaiheen' kasveina, joita voit pikkuhiljaa budjetin mukaan vaihtaa suunniteltuihin, tai istuttaa jotain 'hitaampaa' kasvia suunniteltua vähemmän (täydennettynä kesäkukilla tai helposti lisättävillä perennoilla), ja vaihtaa muutaman vuoden päästä kun jakamaan pääsee.
Kasveja, joita on helppo lisätä itse:
- perennoista esim. pikkusydän, esikot, bellis, päivänkakkarat, siperianunikko ja peittoperennoista akankaali, pikkutalvio ja kevätkaihonkukka ovat sellaisia, että jakamaan pääsee jo istutuskesänä. Samoin maksaruohot juurtuu verson palasta, el.i lisääminen on paitsi helppoa, myös nopeaa.
- esim. Kuunliljat, päivänliljat ja irikset ja nauhukset + syysleimut voi jakaa n. kolmen vuoden kuluttua istutuksesta
-maanpeitepensaista esim. seppelvarpua ja pikkuherukkaa sekä villiviiniä voi itse lisätä taivuttamalla pitkä verso puolesta välistä maan alle. Verso juurtuu, ja syksyllä sen voi katkaista ja siirtää uuteen paikkaan ( vinkki: katkaise juurtunut verso uudessa istutuspaikassa n. 20 cm:n mittaiseksi, niin haarottuu seuraavan kesänä jo pensaaksi).
Monien muidenkin kasvien lisäys on helppoa ja erikoisemmatkin voivat onnistua. Esimerkkinä mainittakoon, että menneenä kesänä lisäsimme Ainolassa sinikatajaa ja laakakatajaa juurtuneista pistokkaista. Komeasti selvisivät myös talven yli!
ÄLÄ SÄÄSTÄ:
- laadukkaassa mullassa (esim. KTK ja Vapo toimittavat hyvälaatuista multaa)
- multakerroksen paksuudessa (perennat ja pensaat n. 40cm, isot pensaat, korkeat havut 50-60cm ja puut 80 cm (puiden kuopat metrin laajuisena), nurmi 20cm tiivistettynä.
- pohjamateriaaleissa tai niiden kerrospaksuuksissa ( murskeet, sorat,)
- hidaskasvuisten taimien laadussa ja koossa (männyt, kuuset, hedelmäpuut ja koristepuut, sekä erikoisemmat koristepensaat
- nurmisiemenen laadussa ( laadukas siemenseos EI sisällä raiheinää)
- kateaineissa (kuorike, koristesorat, muut pintamateriaalit)
- betonituotteiden laadussa (esim. tukimuurien tarvikkeet)
KANNATTAA SÄÄSTÄÄ:
Suurin säästö tulee uudella ja vanhalla pihalla siitä, että ensin tutkitaan mitä pihalla on, ja miten sen voi käyttää hyväksi uudistamisessa. Vanhat mullat parantamalla ei välttämättä tarvita uutta maata ensinkään, ja kiveysten tai muiden rakenteiden alta kaivettu maa voidaan myös yleensä käyttää uudelleen. Siis ensin tutkitaan ja suunnitellaan, sitten tehdään työjärjestys ja aikataulu, laaditaan budjetti- ja vasta sitten käydään toimeen!
Tässä muutamia lisävinkkejä:
- helposti pistokkaasta tai jakamalla lisättävien perennojen ja pensaiden osalta voi ostaa taimet vain yhteen penkkiin, ja seuraavana vuonna jakaa muihin penkkeihin (lopussa muutama hyvä ohje lisäämiseen)
- käytä kierrätystavaraa somisteena, jos mahdollista (esim. vanhat työkalut, hajonneet pihapaviljongit, vanhat grillit jne.) Säästyy kaatopaikkamaksu ja saa persoonallisia koristeita!
- Kiveyksen voi käytäville tehdä myöhemminkin helposti, jos pohja on tehty valmistelussa hyvin. Kilpailuttamalla tarvikkeet, ja esim. syksyllä betonifirmojen 'jämäeriä' hankkimalla voi säästää kiveyskuluissa, ja eri malleja on kohtuullisen helppo yhdistellä. 50-60mm paksuinen betonikivi kestää henkilöautoliikenteen, kun pohja on tehty hyvin.
- Muureja ja muita tasoeroja voi tehdä edullisesti rakennusharkoista, vanhoista tiilistä ja näiden+ luonnonkivien yhdistelminä.
- rakentamisesta jääneestä harjateräksestä saa taivuteltua vaikka köynnösportin helposti ja edullisesti
- Tervamaalilla/tervalla käsitelty tavallinen sahatavara on kestävämpää kuin AB- luokan kestopuu, ja siitä saa edullisia korotettuja istutusaltaita ja portaita, sekä erilaisia reunuksia, jotka sopivat myös kasvimaakäyttöön (luonnonmukainen)
- suomalainen (sorafirmojen ylijäämätavara) singeli (pyöreä luonnonkivi, kooltaan n. 10-32mm sekoitus) on edullinen ja hyvä seinänvierusmateriaali, ja kaunis kivikate, josta roskat lentää pois tuulen mukana.
-Männyn kuorikatetta kannattaa kysyä esim sahoilta, tolppaveistämöiltä tai muilta puualan yrityksiltä, joissa kuoritaan mäntytukkeja. Autokuorman katetta saa muutamalla satasella, ja muovin alla talven yli varastoituna se säilyy käyttökelpoisena pari vuotta (keväisin lisättävä istutuksille). Kaikki istutukset kannattaa kattaa, joten tässä voi säästää useita satoja euroja vuositasolla jos istutuksia on paljon.
-Käytä helposti lisättäviä perennakasveja 'ensi vaiheen' kasveina, joita voit pikkuhiljaa budjetin mukaan vaihtaa suunniteltuihin, tai istuttaa jotain 'hitaampaa' kasvia suunniteltua vähemmän (täydennettynä kesäkukilla tai helposti lisättävillä perennoilla), ja vaihtaa muutaman vuoden päästä kun jakamaan pääsee.
Kasveja, joita on helppo lisätä itse:
- perennoista esim. pikkusydän, esikot, bellis, päivänkakkarat, siperianunikko ja peittoperennoista akankaali, pikkutalvio ja kevätkaihonkukka ovat sellaisia, että jakamaan pääsee jo istutuskesänä. Samoin maksaruohot juurtuu verson palasta, el.i lisääminen on paitsi helppoa, myös nopeaa.
- esim. Kuunliljat, päivänliljat ja irikset ja nauhukset + syysleimut voi jakaa n. kolmen vuoden kuluttua istutuksesta
-maanpeitepensaista esim. seppelvarpua ja pikkuherukkaa sekä villiviiniä voi itse lisätä taivuttamalla pitkä verso puolesta välistä maan alle. Verso juurtuu, ja syksyllä sen voi katkaista ja siirtää uuteen paikkaan ( vinkki: katkaise juurtunut verso uudessa istutuspaikassa n. 20 cm:n mittaiseksi, niin haarottuu seuraavan kesänä jo pensaaksi).
Monien muidenkin kasvien lisäys on helppoa ja erikoisemmatkin voivat onnistua. Esimerkkinä mainittakoon, että menneenä kesänä lisäsimme Ainolassa sinikatajaa ja laakakatajaa juurtuneista pistokkaista. Komeasti selvisivät myös talven yli!
lauantai 21. huhtikuuta 2012
Kevät!
Moni kyselee neuvoja pihan kuntoon laittoon talven jäljiltä... Tässä muutamia perusohjeita:
* Lannoite ja kalkki kannattaa kylvää lumien sulamisen aikaan nurmikolle+ kaikille muille kasveille paitsi happamaan maan kasveille (mustikat, alppiruusut, jortesiat, havut), näille oma havu-rodolannos voidaan antaa kastelulannoitteena heti kun piha on sula.
* Saman vuoden versolla kukkivat pensaat voi leikata alas, jos ovat kasvaneet liian suureksi tai niissä on vaurioita lumitöiden jäljiltä. Myös vuosittainen alasleikkuu on mahdollista näille. (esim. keijuangervo, ruusuangervo, keltajapaninangervot jne.)
* Toisen vuoden versolla kukkivia pensaita en suosittele kovin usein leikkaamaan alas, mutta n. 5-10 vuoden välein tehtynä nekin voi tällä tavalla nuorentaa, jos ovat päässeet ränsistymään, tai niissä on esim. myyrien aiheuttamia vaurioita. Tämä pätee melkein kaikkiin muihin koristepensaisiin. (pensasangervot, hanhikit, jasmikkeet jne.)
* havukasveja EI voi leikata juurta myöden alas, mutta niitäkin voi muotoilla leikkaamalla näin keväällä. Perussääntö: oksaan on jäätävä vihreää myös leikkauksen jälkeen. Hyvin muotoilua kestäviä ovat esim. tuijat, marjakuuset, kuuset, männyt ja miksei myös katajat. Kuolleet ja talven jäljiltä ruskettuneet oksat kannattaa aina leikata pois. Kuusiaidan muotoleikkaus tehdään vielä lumen ollessa maassa mieluiten, mutta viimeistään ennen kasvuunlähtöä.
* Moni istuttaa kukkapenkin perustamisvaiheessa kasveja turhan tiuhaan, ja kukkapenkki voi alkaa näyttää liian täydeltä hyvinkin pian. Uudistamisen yhteydessä tulee penkkiin tilaa, ja nuorennetaan samalla kasvusto. Perennat kannattaa jakaa ja niitä voi siirrellä heti lumien sulamisen jälkeen, niin ehtivät kunnolla kasvuun heti ilman lämmettyä. Lähes kaikkia perennoja voi lisätä ja nuorentaa jakamalla. Perussääntö jakamiseen: Isot juurakot lapiolla/ kirveellä pilkotaan 1-2 nyrkin kokoisiin paakkuihin, pienet juurakot erotellaan toisistaan varovasti käsin repimällä.
Jakaminen kannattaisi tehdä vähintään viiden vuoden välein, mutta ns. helpot perennat (päivänliljat, kuunliljat, nauhukset mm.) voivat hyvin jakamatta jopa 10 vuotta. Pieniä perennoja kannattaa jakaa useamminkin (keijunkukat, esikot, rikot jne,) niin jaksavat kukkia kunnolla.
Jaetuista paakuista 1-2 istutetaan entiselle paikalleen uuden mullan lisäämisen jälkeen, loput voi siirtää muualle. Perussääntö istutustiheydestä: pienet reunusperennat n. 30 cm.n välein (esim. esikot), perusperennat n. 40 cm:n välein (irikset, päivänliljat, jaloangervot ym) ja suurperennat 50-60 cm:n välein (pionit, korkeat nauhukset, ritarinkannukset, särkynyt sydän jne.)
* Lähes kaikkia kasveja voi siirtää keväällä, jos eivät ole siihen liian suuria (max 5-7 vuotta samalla paikalla on hyvä sääntö). Esimerkiksi omasta metsästä voi siirtää puita (pihlaja, vaahtera, leppä, kuusi, mänty) näin keväällä. Jopa kolme- neljämetristen puiden siirto onnistuu, jos siirtoa on valmisteltu juurileikkauksella edellisenä syksynä. Parimetristen pihlajien siirto onnistuu ilman juurileikkaustakin, kunhan puu irrotetaan tarpeeksi isolla juurakolla, ja KASTELLAAN muutaman viikon ajan huolellisesti.
* Lannoite ja kalkki kannattaa kylvää lumien sulamisen aikaan nurmikolle+ kaikille muille kasveille paitsi happamaan maan kasveille (mustikat, alppiruusut, jortesiat, havut), näille oma havu-rodolannos voidaan antaa kastelulannoitteena heti kun piha on sula.
* Saman vuoden versolla kukkivat pensaat voi leikata alas, jos ovat kasvaneet liian suureksi tai niissä on vaurioita lumitöiden jäljiltä. Myös vuosittainen alasleikkuu on mahdollista näille. (esim. keijuangervo, ruusuangervo, keltajapaninangervot jne.)
* Toisen vuoden versolla kukkivia pensaita en suosittele kovin usein leikkaamaan alas, mutta n. 5-10 vuoden välein tehtynä nekin voi tällä tavalla nuorentaa, jos ovat päässeet ränsistymään, tai niissä on esim. myyrien aiheuttamia vaurioita. Tämä pätee melkein kaikkiin muihin koristepensaisiin. (pensasangervot, hanhikit, jasmikkeet jne.)
* havukasveja EI voi leikata juurta myöden alas, mutta niitäkin voi muotoilla leikkaamalla näin keväällä. Perussääntö: oksaan on jäätävä vihreää myös leikkauksen jälkeen. Hyvin muotoilua kestäviä ovat esim. tuijat, marjakuuset, kuuset, männyt ja miksei myös katajat. Kuolleet ja talven jäljiltä ruskettuneet oksat kannattaa aina leikata pois. Kuusiaidan muotoleikkaus tehdään vielä lumen ollessa maassa mieluiten, mutta viimeistään ennen kasvuunlähtöä.
* Moni istuttaa kukkapenkin perustamisvaiheessa kasveja turhan tiuhaan, ja kukkapenkki voi alkaa näyttää liian täydeltä hyvinkin pian. Uudistamisen yhteydessä tulee penkkiin tilaa, ja nuorennetaan samalla kasvusto. Perennat kannattaa jakaa ja niitä voi siirrellä heti lumien sulamisen jälkeen, niin ehtivät kunnolla kasvuun heti ilman lämmettyä. Lähes kaikkia perennoja voi lisätä ja nuorentaa jakamalla. Perussääntö jakamiseen: Isot juurakot lapiolla/ kirveellä pilkotaan 1-2 nyrkin kokoisiin paakkuihin, pienet juurakot erotellaan toisistaan varovasti käsin repimällä.
Jakaminen kannattaisi tehdä vähintään viiden vuoden välein, mutta ns. helpot perennat (päivänliljat, kuunliljat, nauhukset mm.) voivat hyvin jakamatta jopa 10 vuotta. Pieniä perennoja kannattaa jakaa useamminkin (keijunkukat, esikot, rikot jne,) niin jaksavat kukkia kunnolla.
Jaetuista paakuista 1-2 istutetaan entiselle paikalleen uuden mullan lisäämisen jälkeen, loput voi siirtää muualle. Perussääntö istutustiheydestä: pienet reunusperennat n. 30 cm.n välein (esim. esikot), perusperennat n. 40 cm:n välein (irikset, päivänliljat, jaloangervot ym) ja suurperennat 50-60 cm:n välein (pionit, korkeat nauhukset, ritarinkannukset, särkynyt sydän jne.)
* Lähes kaikkia kasveja voi siirtää keväällä, jos eivät ole siihen liian suuria (max 5-7 vuotta samalla paikalla on hyvä sääntö). Esimerkiksi omasta metsästä voi siirtää puita (pihlaja, vaahtera, leppä, kuusi, mänty) näin keväällä. Jopa kolme- neljämetristen puiden siirto onnistuu, jos siirtoa on valmisteltu juurileikkauksella edellisenä syksynä. Parimetristen pihlajien siirto onnistuu ilman juurileikkaustakin, kunhan puu irrotetaan tarpeeksi isolla juurakolla, ja KASTELLAAN muutaman viikon ajan huolellisesti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)