Kevät!

Moni kyselee neuvoja pihan kuntoon laittoon talven jäljiltä... Tässä muutamia perusohjeita:

* Lannoite ja kalkki kannattaa kylvää lumien sulamisen aikaan nurmikolle+ kaikille muille kasveille paitsi happamaan maan kasveille (mustikat, alppiruusut, jortesiat, havut), näille oma havu-rodolannos voidaan antaa kastelulannoitteena heti kun piha on sula.

* Saman vuoden versolla kukkivat pensaat voi leikata alas, jos ovat kasvaneet liian suureksi tai niissä on vaurioita lumitöiden jäljiltä. Myös vuosittainen alasleikkuu on mahdollista näille. (esim. keijuangervo, ruusuangervo, keltajapaninangervot jne.)

* Toisen vuoden versolla kukkivia pensaita en suosittele kovin usein leikkaamaan alas, mutta n. 5-10 vuoden välein tehtynä nekin voi tällä tavalla nuorentaa, jos ovat päässeet ränsistymään, tai niissä on esim. myyrien aiheuttamia vaurioita. Tämä pätee melkein kaikkiin muihin koristepensaisiin. (pensasangervot, hanhikit, jasmikkeet jne.)

* havukasveja EI voi leikata juurta myöden alas, mutta niitäkin voi muotoilla leikkaamalla näin keväällä. Perussääntö: oksaan on jäätävä vihreää myös leikkauksen jälkeen. Hyvin muotoilua kestäviä ovat esim. tuijat, marjakuuset, kuuset, männyt ja miksei myös katajat. Kuolleet ja talven jäljiltä ruskettuneet oksat kannattaa aina leikata pois. Kuusiaidan muotoleikkaus tehdään vielä lumen ollessa maassa mieluiten, mutta viimeistään ennen kasvuunlähtöä.

* Moni istuttaa kukkapenkin perustamisvaiheessa kasveja turhan tiuhaan, ja kukkapenkki voi alkaa näyttää liian täydeltä hyvinkin pian. Uudistamisen yhteydessä tulee penkkiin tilaa, ja nuorennetaan samalla kasvusto. Perennat kannattaa jakaa ja niitä voi siirrellä heti lumien sulamisen jälkeen, niin ehtivät kunnolla kasvuun heti ilman lämmettyä. Lähes kaikkia perennoja voi lisätä ja nuorentaa jakamalla. Perussääntö jakamiseen: Isot juurakot lapiolla/ kirveellä pilkotaan 1-2 nyrkin kokoisiin paakkuihin, pienet juurakot erotellaan toisistaan varovasti käsin repimällä. 

Jakaminen kannattaisi tehdä vähintään viiden vuoden välein, mutta ns. helpot perennat (päivänliljat, kuunliljat, nauhukset mm.) voivat hyvin jakamatta jopa 10 vuotta. Pieniä perennoja kannattaa jakaa useamminkin (keijunkukat, esikot, rikot jne,) niin jaksavat kukkia kunnolla.

Jaetuista paakuista 1-2 istutetaan entiselle paikalleen uuden mullan lisäämisen jälkeen, loput voi siirtää muualle. Perussääntö istutustiheydestä: pienet reunusperennat n. 30 cm.n välein (esim. esikot), perusperennat n. 40 cm:n välein (irikset, päivänliljat, jaloangervot ym) ja suurperennat 50-60 cm:n välein (pionit, korkeat nauhukset, ritarinkannukset, särkynyt sydän jne.)

* Lähes kaikkia kasveja voi siirtää keväällä, jos eivät ole siihen liian suuria (max 5-7 vuotta samalla paikalla on hyvä sääntö). Esimerkiksi omasta metsästä voi siirtää puita (pihlaja, vaahtera, leppä, kuusi, mänty) näin keväällä. Jopa kolme- neljämetristen puiden siirto onnistuu, jos siirtoa on valmisteltu juurileikkauksella edellisenä syksynä. Parimetristen pihlajien siirto onnistuu ilman juurileikkaustakin, kunhan puu irrotetaan tarpeeksi isolla juurakolla, ja KASTELLAAN muutaman viikon ajan huolellisesti.